sunnuntai 2. marraskuuta 2014

MAKSAKIRROOSI (CIRRHOSIS HEPATIS)





Maksakirroosissa osa toimivasta maksakudoksesta on korvaantunut sidekudoksella, minkä vuoksi maksa kovenee jonka seurauksena maksan toiminta heikkenee. Maksa kirroosi on vakava sairaus, johon kuolee vuosittain yli 500 henkeä Suomessa. Maksakirroosi on monien maksatautien loppuvaihe. Yleisin aiheuttaja on alkoholi (90-80%), mutta kirroosiin on myös muita syitä. 



Maksakirroosin syyt

Runsas ja jatkuva alkoholin käyttö aiheuttaa maksasolujen kroonista tulehdusta (alkoholihepatiitti), joka vuosien aikana johtaa sidekudoksen muodostumiseen ja kirroosiin. Miehillä kirroosin vaara on selvästi suurentunut, jos päivittäisen absoluuttisen alkoholin määrä on 60–80 grammaa tai enemmän. Määrä vastaa 4–5 ravintola-annosta. Naisilla jo pienempi määrä on vaarallinen. Suomessa maksakirrooseista enemmän kuin yhdeksän kymmenestä on alkoholin aiheuttama.

Virustulehduksen aiheuttamista pitkäaikaisista maksatulehduksista  B- ja C-hepatiitti voivat vuosien kuluessa johtaa kirroosiin. Suomessa näiden virusten aiheuttamia maksatulehduksia on moniin muihin maihin verrattuna vähän, minkä vuoksi myös niiden aiheuttamien kirroosien määrä on melko pieni.

Yleistyvä maksakirroosin syy on rasvamaksa, joka liittyy lihavuuteen, etenkin vyötärölihavuuteen. Osalla rasvamaksaan liittyy maksan tulehdusreaktiota, joka vuosien mittaan johtaa kirroosiin. 

Yksi kirroosiin johtava maksasairauksien ryhmä ovat autommuunimekanismilla syntyvät maksan tai sappiteiden tulehdukset. Näitä ovat sappikirroosi eli primaarinen biliaarinen kirroosi  ja krooninen autoimmuunihepatiitti.


Oireet

Maksakirroosi ei yleensä alkuvaiheessa aiheuta mitään oireita. Yleensä potilaat hakeutuvat hoitoon keltaisuuden ja ruuansulatushäiriöiden vuoksi.Taudin pahetessa potilaat kärsivät huonosta yleiskunnosta. Potilaalla ilmenee taudin edetessä väsymystä, pahoinvointia, laihtumista ja ihonkutinaa. Lisäksi voi ilmeta kuumetta, ylävatsakipuja ja ruuansulatuskanavan verenvuotoja. Alaraajoihin ja vatsaonteloon saattaa kertyä nestettä.
Maksakirroosi voi aiheuttaa ruokatorveen laskimonlaajentumia, jotka puhjetessaan aiheuttavat vakavan verenvuodon ja verioksennuksia. Jos vuotoa ei saa tyrehtymään potilas saattaa menehtyä. Maksan vajaatoiminta heikentää veren hyytymisjärjestelmää, minkä vuoksi potilaalla esiintyy suolistoverenvuotoja ja mustelmia. 
Pitkälle edennyt maksakirroosi johtaa niin vaikeisiin aineenvaihdunnan häiriöihin, että ne vaikuttavat myös aivojen toimintaan. Tila voi ilmeta tajunnan heikkenemisenä ja jopa syvänä tajuttomuutena, jota kutsutaan maksakoomaksi. Maksakooma on hengenvaarallinen tila, lievemmässä vaiheessa potilas on levoton ja kärsii unettomuudesta ja keskittymiskyvyn puutteesta. 
Maksakirroosin myöhäisvaiheessa vatsaontelon sisään kertyy nestettä eli askitesta. Sitä kehittyy muun muassa siksi, että vatsan elimistä maksaan johtavan porttilaskimon verenkierto maksassa on häiriintynyt. Askiteksen kertyminen on merkki vakavasta maksasairaudesta. Porttilaskimon kohonnut paine aiheuttaa ruokatorven suonikohjuja, jotka voivat puhjeta ja aiheuttaa hengenvaarallisen verenvuodon.

Keltaisuus johtuu siitä, että maksa ei pysty poistamaan verestä punasolujen hajoamistuotteena syntynyttä bilirubiinia. Väsymys ja lopuksi tajunnan häiriöt johtuvat siitä, että vereen kertyy aineenvaihduntatuotteita, joita maksasolut normaalisti käsittelevät. Kirroosimaksa ei pysty tuottamaan riittävästi valkuaisaineita ja hyytymistekijöitä, mistä seurauksena on turvotuksia ja vuototaipumusta. 


Alkoholin aiheuttama maksakirroosi on yleisin maksasyövän aiheuttaja


Tutkimukset

Ultraäänitutkimus ja maksabiopsia
Labrakokeet : S-ASAT, S-ALAT, S-gamma ja GT- arvot


Hoito ja potilaan ohjaus


Maksakirroosin aiheuttamat kudosmuutokset ovat parantumattomia, joten keinot sairauden hoitamiseksi ovat melkovähäiset. Kirroosiin johtaneen perussairauden hoitaminen on kuitenkin tärkeätä. Alkoholimaksakirroosin tärkein hoitomuoto on lopettaa alkoholin juominen kokonaan, se yleensä estää kirroosin etenemisen tai ainakin hidastaa sitä. Alkoholimaksakirroosia sairastavia jotka edelleen käyttävät alkoholia on elossa vai 40% viiden vuoden kuluttua. Potilaille tarjotaan erinlaisia päihdehoito vaihtoehtoja. 

Jos potilaalla on askitesta niin päädytään suola ja nesterajoituksiin ja vaikeissa tapauksissa nesteenkertymisen takia potilaalle tehdään askitespunktio.

Askitespunktiossa lääkäri tekee pienen viillon vartalon keskiviivalle navan ja häpyliitoksen puoliväliin. Vatsaonteloon viedään kanyyli, jonka kautta neste alkaa virrata vatsaontelosta pois.

Maksan verenkierto on muista elimistä poikkeavaa, sillä siihen tulee hapekasta verta maksavaltimoa pitkin kudosten käyttöön, mutta lisäksi maksaan saapuu porttilaskimo, jonka veri on vähähappista. Porttilaskimo tuo verta pääosasta ruoansulatuskanavasta, haimasta ja pernasta. Porttilaskimoveri sisältää suolistosta imeytyneitä ravintoaineita ja kuona-aineita, joita maksan solut edelleen käsittelevät. Maksavaltimon ja porttilaskimon tuoma veri sekoittuu maksan hiussuonipoukamissa, joiden reunalla sijaitsevat maksasolut.

Kohonneeseen porttilaskimopaineeseen eli porttihypertensioon liittyvät komplikaatiot lisäävät pitkälle edenneissä maksasairauksissa sairastuvuutta ja kuolevuutta. Komplikaatioista vaiken on maha- ja suolikanavan verenvuoto, jonka tavallisin lähde on ruokatorven laskimokohjumuodostuma. Verenvuodon hallitseminen voi olla hankalaa, ja äkillinen verenvuoto aiheuttaa potilaan tilan nopean huonontumisen tai jopa menehtymisen. Jos epäillään että potilaan ruokatorven laskimokohjut ovat puhjenneet, potilaalle tehdään gastroskopia, jonka avulla vuoto tyrehdytetään laittamalla laajentumien tyveen tiukka kumilenkki. 
Tehokas menetelmä vuodon tyrehdyttämiseksi on ruokatorven ja kardian alueelle mekaaninen tamponaatio Sengstaken-Blakemoren putkella. Putken avulla saadaan verenvuoto tyrehdetyttyä.
 
Vaikeassa maksakirroosissa ainoa hoitokeino on maksansiirto. Jos maksakirroosin syynä on alkoholi, maksansiirtoa voidaan harkita vasta kun potilas on osoittanut pystyvänsä raittiuteen olemalla useita kuukausia raittiina.


Ehkäisy

Maksakirroosin syntyminen voidaan estää nauttimalla alkoholia vain kohtuullisesti. Kirroosiin johtaa säännöllinen runsas alkoholin käyttö, ks. edellä. Harvoin tapahtuva humalajuominen ei maksakirroosia aiheuta.
Rasvamaksa liittyy aina keskivartalo- eli vyötärölihavuuteen. Jo muutaman kilon laihduttaminen poistaa tehokkaasti rasvaa maksasta ja siten vähentää maksakirroosin vaaraa.
B- ja C-hepatiittitartuntoja voidaan välttää suojatulla seksillä ja välttämällä suonensisäisiä huumeita. B-hepatiittiin on kehitetty rokote.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti