Laatutehtävä

Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 

"Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton uudistunut laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi julkaistiin 17.7.2013. 

Tavoitteena on turvata mahdollisimman terve ja toimintakykyinen ikääntyminen. Toimintakykyinen vanhuus parantaa elämänlaatua, vähentää sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta ja hillitsee hoitokustannusten kasvua.

Laatusuosituksessa on hyödynnetty uusin tutkimustieto ja otettu huomioon yhteiskunnan muutokset.  Tavoitteena on tukea kuntia väestörakenteen muutoksessa ja vanhuspalvelulain toimeenpanossa. Vanhuspalvelulaki tuli voimaan 1.7.2013.

Laatusuositus pitää tärkeänä, että kunnat varautuvat kaikessa toiminnassaan ikärakenteen muutoksiin ja turvaavat laadukkaat ja oikea-aikaiset palvelut iäkkäille. Laatusuositus tukee tässä tehtävässä kuntapäättäjiä. Se on tarkoitettu myös sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien ja kolmannen sektorin toimijoiden käyttöön.

Laatusuositus tarkastelee ikääntyneiden terveyden ja toimintakyvyn lisäksi osallisuutta, asumista, palveluja sekä hoiva- ja hoitopalvelujen henkilöstöä ja johtamista. Näistä esitetään suosituksia ja tavoitteita, joiden toteutumista seurataan valtakunnallisesti ja paikallisesti.

Laatusuositus korostaa iäkkäiden osallisuuden vahvistamista. Tarvitaan aitoa yhdessä tekemistä niin, että kaikessa kehittämisessä ja päätöksenteossa kuuluu iäkkäiden ääni.

Palvelujen rakennetta ja toimintatapoja on kunnissa muutettava niin, että kotiin annettavaa tukea lisätään ja monipuolistetaan. Erityisen tärkeää on lisätä erilaisia kuntoutuspalveluja. Kotona pärjääminen mahdollisimman pitkään on ikäihmisten oma toive.  Laatusuositus korostaa myös ravitsemuksen ja liikunnan merkitystä hyvinvoinnin keskeisinä osatekijöinä.

Hoiva- ja hoitopalveluissa tarvitaan riittävästi henkilöstöä, joka vastaa asiakkaiden toimintakykyä ja palvelujen tarvetta. Laatusuosituksessa on suositus henkilöstön kohdentamisesta kotihoidossa sekä henkilöstömitoituksista tehostetussa palveluasumisessa, laitoshoidossa ja terveyskeskuksen pitkäaikaishoidossa. 

Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa henkilöstön määrän ja tehtävärakenteen kehitystä muun muassa vanhuspalvelulain seurantakyselyjen kautta. Ensimmäinen kysely kunnille ja toimintayksiköille toteutettiin keväällä 2013, ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa, ja seuraava kysely toteutetaan syksyllä 2014.

Edellinen Ikäihmisten palvelujen laatusuositus oli vuodelta 2008 ja ensimmäinen Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus annettiin vuonna 2001"

Laatusuosituksen keskeiset sisällöt ovat:

• osallisuus ja toimijuus
• asuminen ja elinympäristö
• mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen
• oikea palvelu oikeaan aikaan
• palvelujen rakenne
• hoidon ja huolenpidon turvaajat
• johtaminen

http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/sosiaalipalvelut/ikaantyneet/laatusuositus/Sivut/default.aspx

Täydennyskoulutus

Teesi:

Täydennyskoulutus antaa henkilöstölle mahdollisuuden hankkia ammattialansa viimeisintä tietoa ja kehittää työtaitoja sekä parantaa työn hallintaa ja ammatillista yhteistyötä.

Ammattitaidon uudistaminen auttaa työntekijää vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden palvelutarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin. Organisaation tuloksellisuus perustuu mm. henkilöstön osaamiseen sekä tiedon ja taidon hallintaan.

Mitä laki sanoo täydennyskoulutuksesta?

Sosiaalihuoltolain 53 §:n mukaan kunnan tulee huolehtia siitä, että sosiaalihuollon henkilöstö peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenkuvasta riippuen osallistuu riittävästi sille järjestettyyn täydennyskoulutukseen.

Mitä tämä tarkoittaa?

Täydennyskoulutus koskee koko kunnallisen sosiaalihuollon henkilöstöä, myös määräaikaisia työntekijöitä.

Se ei koske yksityisellä sektorilla työskenteleviä, mutta kun kunta tekee sosiaalipalveluita koskevia hankintasopimuksia yksityisten palvelutuottajien kanssa, tulee täydennyskoulutus sisällyttää hankintahintaan.

Kuinka monta päivää vuodessa ja kuka maksaa?

Laissa itsessään ei ole määrää, mutta lain perusteluissa ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjeissa todetaan, että riittävä määrä määritellään yksilöllisesti, 3 - 10 päivää vuodessa.

Työnantajan tulee maksaa täydennyskoulutuksesta syntyneet kustannukset.

Miten pääset täydennyskoulutukseen?

• Työyhteisössä tulisi olla täydennyskoulutussuunnitelma, joka perustuu henkilöstön osaamistarpeisiin.
• Ota osaamistarpeesi puheeksi esimiehesi kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa.
• Keskustele työyhteisössäsi, millaista osaamista tarvitaan, jotta paremmin voitte vastata asiakkaiden palvelurapeisiin.
• Vaikuta siihen, että työyhteisössäsi on täydennyskoulutussuunnitelma ja sitä noudatetaan käytännössä.

Voiko omaehtoista koulutusta sisällyttää työnantajan järjestämään täydennyskoulutukseen?

Omaehtoinen koulutus tarkoittaa sitä, että olet itse hakeutunut esimerkiksi erikoistumiskoulutukseen, suoritat loppuun kesken jääneet opinnot tai opiskelet toista tutkintoa jne. Yleensä itse joudut maksamaan koulutuksesta aiheutuneet kustannukset.

Omaehtoinen koulutus voidaan sisällyttää työnantajan järjestämään täydennyskoulutukseen siten, että työnantaja maksaa osan koulutuskustannuksista tai myöntää seminaaripäivät palkallisina. Vastavuoroisesti työnantaja voi vaatia työssäolosopimusta. Tällainen sopiminen on laillista, kunhan se työntekijälle on kohtuullinen.

Kuppa

MAKSAKIRROOSI (CIRRHOSIS HEPATIS)

Maksakirroosissa osa toimivasta maksakudoksesta on korvaantunut sidekudoksella, minkä vuoksi maksa kovenee jonka seurauksena maksan toiminta heikkenee. Maksa kirroosi on vakava sairaus, johon kuolee vuosittain yli 500 henkeä Suomessa. Maksakirroosi on monien maksatautien loppuvaihe. Yleisin aiheuttaja on alkoholi (90-80%), mutta kirroosiin on myös muita syitä. 

Maksakirroosin syyt

Runsas ja jatkuva alkoholin käyttö aiheuttaa maksasolujen kroonista tulehdusta (alkoholihepatiitti), joka vuosien aikana johtaa sidekudoksen muodostumiseen ja kirroosiin. Miehillä kirroosin vaara on selvästi suurentunut, jos päivittäisen absoluuttisen alkoholin määrä on 60–80 grammaa tai enemmän. Määrä vastaa 4–5 ravintola-annosta. Naisilla jo pienempi määrä on vaarallinen. Suomessa maksakirrooseista enemmän kuin yhdeksän kymmenestä on alkoholin aiheuttama.

Virustulehduksen aiheuttamista pitkäaikaisista maksatulehduksista  B- ja C-hepatiitti voivat vuosien kuluessa johtaa kirroosiin. Suomessa näiden virusten aiheuttamia maksatulehduksia on moniin muihin maihin verrattuna vähän, minkä vuoksi myös niiden aiheuttamien kirroosien määrä on melko pieni.

Yleistyvä maksakirroosin syy on rasvamaksa, joka liittyy lihavuuteen, etenkin vyötärölihavuuteen. Osalla rasvamaksaan liittyy maksan tulehdusreaktiota, joka vuosien mittaan johtaa kirroosiin. 

Yksi kirroosiin johtava maksasairauksien ryhmä ovat autommuunimekanismilla syntyvät maksan tai sappiteiden tulehdukset. Näitä ovat sappikirroosi eli primaarinen biliaarinen kirroosi  ja krooninen autoimmuunihepatiitti.


Oireet

Maksakirroosi ei yleensä alkuvaiheessa aiheuta mitään oireita. Yleensä potilaat hakeutuvat hoitoon keltaisuuden ja ruuansulatushäiriöiden vuoksi.Taudin pahetessa potilaat kärsivät huonosta yleiskunnosta. Potilaalla ilmenee taudin edetessä väsymystä, pahoinvointia, laihtumista ja ihonkutinaa. Lisäksi voi ilmeta kuumetta, ylävatsakipuja ja ruuansulatuskanavan verenvuotoja. Alaraajoihin ja vatsaonteloon saattaa kertyä nestettä.
Maksakirroosi voi aiheuttaa ruokatorveen laskimonlaajentumia, jotka puhjetessaan aiheuttavat vakavan verenvuodon ja verioksennuksia. Jos vuotoa ei saa tyrehtymään potilas saattaa menehtyä. Maksan vajaatoiminta heikentää veren hyytymisjärjestelmää, minkä vuoksi potilaalla esiintyy suolistoverenvuotoja ja mustelmia. 
Pitkälle edennyt maksakirroosi johtaa niin vaikeisiin aineenvaihdunnan häiriöihin, että ne vaikuttavat myös aivojen toimintaan. Tila voi ilmeta tajunnan heikkenemisenä ja jopa syvänä tajuttomuutena, jota kutsutaan maksakoomaksi. Maksakooma on hengenvaarallinen tila, lievemmässä vaiheessa potilas on levoton ja kärsii unettomuudesta ja keskittymiskyvyn puutteesta. 
Maksakirroosin myöhäisvaiheessa vatsaontelon sisään kertyy nestettä eli askitesta. Sitä kehittyy muun muassa siksi, että vatsan elimistä maksaan johtavan porttilaskimon verenkierto maksassa on häiriintynyt. Askiteksen kertyminen on merkki vakavasta maksasairaudesta. Porttilaskimon kohonnut paine aiheuttaa ruokatorven suonikohjuja, jotka voivat puhjeta ja aiheuttaa hengenvaarallisen verenvuodon.

Keltaisuus johtuu siitä, että maksa ei pysty poistamaan verestä punasolujen hajoamistuotteena syntynyttä bilirubiinia. Väsymys ja lopuksi tajunnan häiriöt johtuvat siitä, että vereen kertyy aineenvaihduntatuotteita, joita maksasolut normaalisti käsittelevät. Kirroosimaksa ei pysty tuottamaan riittävästi valkuaisaineita ja hyytymistekijöitä, mistä seurauksena on turvotuksia ja vuototaipumusta. 


Alkoholin aiheuttama maksakirroosi on yleisin maksasyövän aiheuttaja


Tutkimukset

Ultraäänitutkimus ja maksabiopsia
Labrakokeet : S-ASAT, S-ALAT, S-gamma ja GT- arvot


Hoito ja potilaan ohjaus


Maksakirroosin aiheuttamat kudosmuutokset ovat parantumattomia, joten keinot sairauden hoitamiseksi ovat melkovähäiset. Kirroosiin johtaneen perussairauden hoitaminen on kuitenkin tärkeätä. Alkoholimaksakirroosin tärkein hoitomuoto on lopettaa alkoholin juominen kokonaan, se yleensä estää kirroosin etenemisen tai ainakin hidastaa sitä. Alkoholimaksakirroosia sairastavia jotka edelleen käyttävät alkoholia on elossa vai 40% viiden vuoden kuluttua. Potilaille tarjotaan erinlaisia päihdehoito vaihtoehtoja. 
Jos potilaalla on askitesta niin päädytään suola ja nesterajoituksiin ja vaikeissa tapauksissa nesteenkertymisen takia potilaalle tehdään askitespunktio.

Askitespunktiossa lääkäri tekee pienen viillon vartalon keskiviivalle navan ja häpyliitoksen puoliväliin. Vatsaonteloon viedään kanyyli, jonka kautta neste alkaa virrata vatsaontelosta pois.

Maksan verenkierto on muista elimistä poikkeavaa, sillä siihen tulee hapekasta verta maksavaltimoa pitkin kudosten käyttöön, mutta lisäksi maksaan saapuu porttilaskimo, jonka veri on vähähappista. Porttilaskimo tuo verta pääosasta ruoansulatuskanavasta, haimasta ja pernasta. Porttilaskimoveri sisältää suolistosta imeytyneitä ravintoaineita ja kuona-aineita, joita maksan solut edelleen käsittelevät. Maksavaltimon ja porttilaskimon tuoma veri sekoittuu maksan hiussuonipoukamissa, joiden reunalla sijaitsevat maksasolut.

Kohonneeseen porttilaskimopaineeseen eli porttihypertensioon liittyvät komplikaatiot lisäävät pitkälle edenneissä maksasairauksissa sairastuvuutta ja kuolevuutta. Komplikaatioista vaiken on maha- ja suolikanavan verenvuoto, jonka tavallisin lähde on ruokatorven laskimokohjumuodostuma. Verenvuodon hallitseminen voi olla hankalaa, ja äkillinen verenvuoto aiheuttaa potilaan tilan nopean huonontumisen tai jopa menehtymisen. Jos epäillään että potilaan ruokatorven laskimokohjut ovat puhjenneet, potilaalle tehdään gastroskopia, jonka avulla vuoto tyrehdytetään laittamalla laajentumien tyveen tiukka kumilenkki. 
Tehokas menetelmä vuodon tyrehdyttämiseksi on ruokatorven ja kardian alueelle mekaaninen tamponaatio Sengstaken-Blakemoren putkella. Putken avulla saadaan verenvuoto tyrehdetyttyä.
 
Vaikeassa maksakirroosissa ainoa hoitokeino on maksansiirto. Jos maksakirroosin syynä on alkoholi, maksansiirtoa voidaan harkita vasta kun potilas on osoittanut pystyvänsä raittiuteen olemalla useita kuukausia raittiina.


Ehkäisy

Maksakirroosin syntyminen voidaan estää nauttimalla alkoholia vain kohtuullisesti. Kirroosiin johtaa säännöllinen runsas alkoholin käyttö, ks. edellä. Harvoin tapahtuva humalajuominen ei maksakirroosia aiheuta.
Rasvamaksa liittyy aina keskivartalo- eli vyötärölihavuuteen. Jo muutaman kilon laihduttaminen poistaa tehokkaasti rasvaa maksasta ja siten vähentää maksakirroosin vaaraa.
B- ja C-hepatiittitartuntoja voidaan välttää suojatulla seksillä ja välttämällä suonensisäisiä huumeita. B-hepatiittiin on kehitetty rokote.